Juhlallisesti ilmoitamme, että Solkivuoren yhteistoiminnallisesta liito-oravien hoito- ja suojelumetsästä loikanneiden fiktiivisten liiturien virallinen sivusto on avattu! Klikkaa itsesi sisään ja seuraa päivittyvää papanointiamme osoitteessa:
Alkuvuoden 2021 liituriterveiset!
Aikaa edellisestä postauksesta on kulunut kiitäen. Kevään 2021 suunnitelmissa ovat mm. liito-oravien omat internet-sivut (oh!) mutta niitä odotellessa tässä on on pikainen yhteenveto liiturien kuulumisistä vuoden varrelta. Loppuvuonna 2020 liito-oravat sukelsivat luovaan yhteistyöhön ja uusiin kieliin osallistumalla Untitled -festivaaliin ( https://untitled.community/metsaesitys/ )tekemällä Future Flying Orientation – Leap haastatteluja Zoomissa ja järjestämällä Pyöreän Pöydän keskustelutilaisuuden nimeltään “Cultivating Seeds for Delightful Interspecies Futures”. Keskustelemassa olivat Katri Saarikivi, Mikko Dufva ja eräs vantaalainen männyntaimi.
Liiturit hyppäsivät myös uuteen prosessiin kolmen taiteilijamuseon Aikakoneita ja Utopioita – hankkeeseen. Möyhennämme parhaillaan suomalaisten nykytaiteilijoiden Vilma Määttäsen, Markus Tuormaan, nabbteerin sekä Nestori Syrjälän rinnalla Tarvaspäässä, Ainolassa ja Visavuoressa elettyä arkea.
Liiturit ovat olleet varsin vaikuttuneita ihmisprosesseista, joissa säveltäjän säpäleiksi rikkoutuneista mustepulloista tulee säilytettäviä arvoesineitä, kuvataiteilijan nöyhtävarastoon kuljetaan turvatarkastuksen läpi, kuvanveistäjän katse muuttaa lähinnä arvottomana pidetyn niemennokareen suomalaiseksi asumisunelmaksi ja joissa kitkeminen, kuokkiminen ynnä muu puutarhanmuovaus purkaa luokkaeroja.
Viime viikolla liiturit pääsivät haistelemaan Akseli ja Mary Gallen-Kallelan arjesta kertynyttä nöyhtää, Papana paikan päällä, Norkko puhelimen ja whatsappin kautta. Nöyhtävanoja seuraamalla syntyvää lähimatkaopasta voi ihmetellä 8.5. alkaen Tarvaspäässä, ja siihen voi soittaa myös muualta.
Visavuoressa kehitämme asumisutopiakokeilua, jota työstämme myöhemmin Instagramissa.
https://www.instagram.com/papana_norkko/
Ainolan puutarhan laajennamme Twitteriin, jossa järjestämme tulevaisuusperunaillalliset.
https://twitter.com/PapanaNorkko
Facebookin olemme varanneet Akselille ja nöyhdälle.
https://www.facebook.com/papanajanorkko/
papanajanorkko #aikakoneitajautopioita
#skrtukee #rohkeatekija
Kaikki on mahdollista oravalle, jolla on esityslista!
Hyvää poikkeustilojen kevättä 2020 kaikille nahkaan, karvaan, höyheniin, kitiinikuoreen, molekyylirakenteeseen, soluseinämän materiaaliin ja aallonpituuteen katsomatta!
Metsäesitys on viimeisen vuoden ajan keskittynyt kehittämään liito-orava-kaksikko Papanan & Norkon toimintaa. Blogiamme ei ole päivitetty edellisen kultaisten papanoiden kuukauden eli huhtikuun 2019 jälkeen, mutta mutustelemme nyt tässä päivityksessä tärkeimmät uutiset ihmis-liito-oravayhteistyön saralta.
Ensinnäkin kiitämme Koneen säätiötä Papanan ja Norkon vuosille 2020-2021 saamasta apurahasta liito-orava-ihmisyhteistyön kehittämiseen. Lainaten oravien apurahahakemusta syksyltä 2019:
“Näyttää siltä, että te ihmiset ette saa lajikatoa keskenänne pysäytettyä. Liito-oravien on aika tarjota käpälää, hypätä puikkoihin ja ottaa likainen lusikka liitopoimuun.
Eksistentiaalisen kriisin liikkeelle ajama fiktiivinen liito-oravakaksikko Papana & Norkko (me!) leijaa esiin Tampereen Solkivuoresta, yhteistoiminnallisesta liito-oravien hoito- ja suojelumetsästä.
Taiteellis-poliittisen loikkamme tavoitteena on liitureiden ja sitä myötä muiden lajien (ml. ihminen) elinmahdollisuuksien TURVAAMINEN!!!
Uskomme olevamme tähän sopiva laji. Meidät tunnetaan Eu-yhteyksistämme ja kyvystämme pysäyttää suuria rakennushankkeita. Tampereella olemme saaneet aikaiseksi mutkan raitiotiehen. Olemassaolomme pakottaa eri tavoin ajattelevat ihmiset keskustelemaan ratkaisuista, ja tilaisuuden tullen olemme myös aseistariisunnan ammattilaisia. “You are never too small to make a difference.”
Taiteellis-yhteiskunnallisesti vaikuttavan ihmis-liito-oravayhteistyön kehittämiseksi opiskelemme metsäalaa sekä muita lajikatoon vaikuttavia ihmisperäisiä ilmiöitä, etsimme kieltä, joka kääntää ihmisajattelusta esiin toisin tekemisen mahdollisuuksia, ja teemme MAA-ILMA-tilassa huokoisesti liikkuvaa (papana)taidetta.
Reagoimme ihmismaailmassa kokemaamme elein, kuvin, videoin, huomioin ja tekstein, joita julkaisemme some-kanavissamme. Valmistamme myös esitystapahtuman sopivaan kontekstiin, esimerkiksi luontoretken Äänekosken sellutehtaalle, mikäli siellä ei vierasteta oravia.
Papana & Norkko on Metsäesitys-työryhmän avoin esitysprosessi, jossa ihmisesitystaiteilijat tutkivat oman mielensä, kehonsa ja kielensä kautta, millaisina ihmismaailman rakenteet avautuvat, kun niissä toimii kuvitteellisena liito-oravana. Entä mitä ihmismaailmassa tapahtuu, kun liitureiden esitys syntyy suorassa vuorovaikutuksessa sen kanssa— Esityksemme välitön olosuhde on etenevä biodiversiteettikato.”
Vuoden aikana olemme saaneet oravien tukijoukkoihin uusia yhteistyökumppaneita: liito-oravien stylisti Liisa Pesonen on hypännyt kehiin miettimään orava-influenssereiden mahdollisia pukutyylejä ja klovneria-koutsimme Laura Rämä on tarjonnut ruumiillista valmennusta oravuuden hahmotteluun. Tulevien elinvuosiensa aikana oravat tulevat testailemaan monenlaisia olomuotoja leikitellessään ihmismaailmasta löytyvillä rooleilla ja kielillä.
Papana & Norkko – tiimi kuvattuna helmikuun lopussa!
Liito-oravakaksikko Papanan & Norkon liitelyä yleisö voi seurata – erityisesti tässä digiloikan erikoistilassa – metsien ja kaupunkien lisäksi sosiaalisessa mediassa. Papanan & Norkon tämänhetkisessä hankesuunnitelmassa ovat mm. Poikkeustila-esitys, Twitter-esitys, utopiat, demokratiat, konfliktit ja monimuotoisuus. Kaaviokuvia tulossa. Tämänhetkisenä tunnuslauseena on: “Kaikki on mahdollista oravalle, jolla on esityslista!”
Metsäesitys-blogissa Metsäesityksen tekijät puolestaan pohtivat, mitä opimme ihmisinä prosessissa.
Kysymyksiä? Kommentoi Papanalle ja Norkolle:
https://www.facebook.com/papanajanorkko/
https://twitter.com/PapanaNorkko
https://www.instagram.com/papana_norkko/
https://www.youtube.com/channel/UCsJLkavOSYil48vfzKjw6Vw
— tai meilaa Metsäesityksen tekijöille metsaesitys@gmail.com
Mitä liito-oravat tekisivät?
On työpäiviä, ja on liito-oravatyöpäiviä.
Kiitos Suomen Kulttuurirahaston, tutkimme parhaillaan, miltä ihmismaailma näyttäisi kuvitteellisesta liito-oravaperspektiivistä. Harjoittelemme vuoden mittaan ihmisliitureina olemista ja muovaamme esiin liito-oravakaksikko Papanaa & Norkkoa.
Ensitöikseen Papana & Norkko pöllyttävät kansallisen metsästrategian päivitettyä versiota ja kuvittelevat, miten liito-oravat uudistaisivat ja monipuolistaisivat metsäalan rakenteita, millaisia metsäratkaisuja nuo metsiemme hiljaiset ninjat tarjoaisivat ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin, millainen olisi liiturien biotalousstrategia tai millaista lainsäädäntöä tarvittaisiin, jotta liito-oravien yritykset voivat uudistua.
Jahka työ etenee, liiturilinjauksemme esimerkiksi uusista puupohjaisista tuotteista, metsäteistä ja metsien saavutettavuudesta, ilmastokestävästä mestätaloudesta tai metsäalan vuorovaikutuksesta ja viestinnästä löytyvät strategisesta hankesalkustamme.
Eksistentiaalista punnintaa on luvassa, sillä liito-oravan uhanalaisuusluokitus nostettiin uudessa Punaisessa kirjassa vaarantuneeksi. Onneksi kansalliseen metsästrategiaan on kuitenkin kirjattu, että metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2020 eli ensi vuoteen mennessä.
Työn alla on myös kuvitteellisten liitureiden vaalitentti, joka lähtee huhtikuun alussa tapaamaan kansanedustajaehdokkaita. Tentit videoidaan ja julkaistaan some-kanavissamme, joten – pysytelkää ilmavirrassa.
Voit seurata vaalitenttien etenemistä Facessa, Twitterissä ja Instassa. Tenttivideot kokonaisuudessaan löydät Youtubesta:
https://www.facebook.com/papanajanorkko/
https://twitter.com/PapanaNorkko
https://www.instagram.com/papana_norkko/
https://www.youtube.com/channel/UCsJLkavOSYil48vfzKjw6Vw
Metsäesitys nimesi Solkivuoren liito-oravametsän liikkuvaksi kulttuuripääkaupungiksi (viime vuonna)
Puhe 9.4.2018 Solkivuoren papanakartoituksessa
Nimeämme tänään, 9.4.2018, Solkivuoren yhteistoiminnallisen liito-oravien hoito- ja suojelualueen ensimmäiseksi Liikkuvaksi kulttuuripääkaupungiksi. Samalla julistamme liito-oravan vuoden 2018 kansalliseläimeksi.
Solkivuoren Liikkuva kulttuuripääkaupunki on esitys, jonka itseoikeutettuja pääesiintyjiä ovat paikalliset liito-oravat. Nuo pohjoisten havumetsien hiljaiset ninjat jarruttavat asuntorakentamista, pysäyttävät kaivoshankkeita ja tekevät mutkan myös Tampereen raitiotiehen.
Siipiorava itse liitää kiistoistamme piittaamatta läpi maaseudun ja kaupungin. Se asettuu niin pihoillemme, puistoihimme kuin metsäisille puskurivyöhykkeillemmekin ja haastaa meidät arvioimaan uudelleen käsityksiämme ihmisen ja eläimen rinnakkainelosta.
Julistammekin liito-oravan myös vuoden 2018 kansalliseläimeksi. Kuka sopisi edustamaan paremmin kansallista sovinnontekemisen vuotta kuin tämä ”liitävä rukkanen”? Lainsäädännön ja Euroopan unionin voimalla se pakottaa meidät yhteistyöhön, kekseliäisyyteen ja luovuuteen, jotta loisimme tuolle herkälle mutta joustavalle olennolle suotuisat elinolosuhteet yhteisöissämme.
Ottakaamme siis oppi liito-oravista, jotka perustarpeiden täyttyessä sopeutuvat monenlaisiin naapureihin. Ne tarvitsevat varttuneen kuusimetsän suojaa, haapoja ynnä muita lehtipuita pesäpuiksi ja ravinnoksi sekä verkostomaisia viheralueita, sillä urokset ja nuoret liiturit etsivät reittejä uusille alueille, kun taas naaraat jäävät pesimäpaikalleen loppuiäksi.
Liito-oravien väkevään vuorovaikutuspiiriin ajautunut Pohjois-Savon Ely-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvara -vastuualueen johtaja suosittelikin kolme vuotta sitten, että ”liito-oravalle suunnitellaan viherverkon avulla riittävän hyvä elinympäristö ja kulkureitit, jotta liito-oravat ryhtyisivät noudattamaan lainvoimaista kaavaa” (Rakennuslehti 5.12.2014).
Millainen olisi kaava, jota liito-oravat noudattaisivat? Ja miten liito-oravien hyväksymä kaavoitus muuttaisi meitä?
Miltä kotikaupunkimme näyttäisivät, jos ne suunniteltaisiin vuorovaikutuksessa liito-oravien kanssa? Entä millaisiksi metsämme muovautuisivat, jos metsätaloutta kehitettäisiin yhteistyössä liito-oravien kanssa?
Liito-oravat paljastavat jotain maailmankuvastamme ja arvoistamme. Ne paljastavat jotain halustamme tehdä yhteistyötä sekä kyvystämme kuvitella ja ponnistella kehittääksemme paikallisesti päteviä yhdyskuntasuunnittelun, luonnonsuojelun, rakentamisen ja metsänhoidon muotoja.
Solkivuoren Liikkuva kulttuuripääkaupunki on leikki. Tässä leikissä pääsevät koetukselle niin käsityksemme liito-oravasta kuin kykymme muodostaa alue, jossa sekä ihmisillä, eläimillä että kasveilla on tilaa kukoistaa liito-oravan rinnalla.
Meidän: Solkivuoressa liikkuvien sekä Solkivuoreen vaikuttavien maankäyttäjien ja maankäyttöä suunnittelevien tai siitä päättävien ihmisten.
Liito-oravan läsnäolosta kertovat curryriisiä muistuttavat papanat puiden juurilla. Solkivuoressa papanat lasketaan vuosittain. Ne antavat osviittaa siitä, mihin suuntaan jakamamme metsä muovautuu – hyväksyykö liito-orava ”kaavamme”.
Solkivuoren Liikkuva kulttuuripääkaupunki kestää yhtä monta vuotta kuin vuotuisessa ulostekartoituksessa löydetään papanoituja puita. Kesto lasketaan uudelleen joka vuosi. Mikäli papanoita ei vuotuislaskennassa löydy lainkaan, esitys päättyy toistaiseksi.
Arvioikaamme silloin ”kaavoitusmetodejamme” uusin silmin, sillä siipioravat voivat papanakadon jälkeenkin palata sopiville alueille, mikäli tulokkaita on ja ne löytävät reittejä liitää paikalle.
Lähteet:
Ari Jokinen: Liito-orava, kaavoituksen pikkujättiläinen kirjassa Tampereen kaupunkiluonto, toim. Pertti Ranta.
Rakennuslehti 5.12.2014 https://www.rakennuslehti.fi/2014/12/yllatystieto-asuntorakentamista-jarruttavat-liito-oravat-muuttavat-maalta-kaupunkiin/
Jokinen A., Nygren N., Haila Y., Schrader M. Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007.
Metsäesitys: Lohko Z°
Tervetuliaispuhe Metsäesitykseen Lohkolle Z°
“Tervetuloa Metsäesitykseen, Lohkolle Z°.
Lohko Z° on aika ja paikka, jossa ääretön määrä metsiä on olemassa yhtä aikaa.
Katsotaanpa.
Jos tämä hetki on sinussa 360°, sinussa 360°, tuossa puussa 360°, jalkojemme alla olevassa mikrokliinigraniitissa 360° ja tässä ilmamolekyylissä 360°, niin silloin tämä hetki on miljardeja kertoja 360°. Jokainen noista miljardeista 360 asteen hetkistä on erilainen, ja niiden välillä on astesiirtymiä.
Kuvittele, että tämä hetki on verkko, joka koostuu miljardeista eri muotoisista, eri tavoin toisiinsa liittyneistä hiutaleista.
Kuinka moneen suuntaan valo siroaa siitä?
Jos tämä metsä on sinussa 360°, tuossa puussa 360°, lehtien alle piiloutuvassa lehtokotilossa 360° , tuossa kivessä tai puun kyljellä kasvavassa jäkälässä 360°, niin silloin näitä metsiä on ääretön kertaa 360° yhtä aikaa.
Jokainen noista 360 asteen metsistä on erilainen, ja niiden välillä
on astesiirtymiä.
Kuvittele, että tämä metsä on ääretön määrä erikokoisia ja eri tavoin toisiinsa liittyneitä perhosia.
Mitä tapahtuu, jos yksi niistä räpyttää siipiään?
Jotta voisimme likimääräisestikään ymmärtää, mikä tämä metsä on, meidän on nähtävä mahdollisimman monta metsää yhtä aikaa.
Jotta osaisimme elää tässä metsässä muiden elävien kanssa, meidän on nähtävä mahdollisimman monta metsää yhtä aikaa.
Lohkolla Z° harjoittelemme näkemistä yhtä aikaa eri pisteistä.
Koska oma metsämme on vain 360 astetta, tarvitsemme siihen toisiamme.
Lohkolla Z° yritämme myös ymmärtää, kuinka elää metsässä, joka on ääretön määrä yhtäaikaisia metsiä.
Tarvitsemme siihen toisiamme ja kaikki niitä, jotka ovat tämä metsä.”
Lohko Z°
Lohko Z°
Lohko Z° muistikappale
Lohko Z° on työn alla oleva työpajaesityskonsepti, jonka ensimmäinen toteuma oli syyskuussa 2017 Lahdessa Lanu-puistossa osana Nuorten vaikuttajien foorumia.
Lahden työpajan tilasi Suomen Metsäyhdistys.
Metsäesitys-työryhmä ei sitoudu edistämään minkään yksittäisen metsäntutkimusta, metsätaloutta, metsänsuojelua tai metsäteollisuutta edustavan tahon tavoitteita.
Metsäesitys: Ajoissa
“Metsäesitys: Ajoissa” oli nonstop – esitysinstallaatio, joka toteutui
Turussa Sauvossa 6.6.2017 Ulos/Ut/Out 2017 – tapahtumassa.
Muutimme kahdeksi päiväksi Sauvon leirikeskuksen metsään asumaan ja muovasimme esitysinstallaation avaaman aika-avaruuden uuden kotimme myötäiseksi.
Kuuden tunnin mittaisessa esitysinstallaatiossa ihmiset saivat tulla vapaasti ja matkailla eri ajoissa haluamansa ajan.
Voit katsoa Ajoissa-esitysinstallaation dokumentaation tästä:
Ajoissa – porfolio
Metsäesitys: Ajoissa.
(nonstop klo 8-15)
Työpaja liittää osallistujat erilaisiin todellisiin ja kuviteltuihin metsän aikoihin menneessä ja tulevassa.
Näitä aikoja voivat olla esim. veden ja hiilen kiertokulut,
maapallon kehitysvaiheet tai osallistujien omat metsäkokemukset.
“Ajoissa “on metsään syntyvä tila,
jossa ajassa uidaan esitystaiteen keinoin.
Aikaa on hyvä varata 30–60 min,
mutta pistäytyminen on myös mahdollista.
Esiintyjät ja vetäjät :
Katri Puranen ja Milla Martikainen
Materiaalia tuottivat myös :
Markus Lindén ja Hannah Ouramo
Työpajan tilasi :
Suomen Metsäyhdistys
Metsäesitys-työryhmä ei sitoudu edistämään minkään yksittäisen metsäntutkimusta, metsätaloutta, metsänsuojelua tai metsäteollisuutta edustavan tahon tavoitteita.
Metsäesityksen työpaja Sauvossa 6.6.2017
Metsäesityksen lepotilasta on kevään koittaessa kasvamassa yksi uusi verso. Olemme mukana ympäristökasvatustapahtumassa Ulos / Ut / Ute, jonne toteuttamme työpajaesityksen 6.6.2017
Metsäesitys: Ajoissa – työpaja
Metsäesitys: Ajoissa avaa metsään kuudeksi tunniksi tiloja, joihin voi tulla itselle sopivalla hetkellä ja viipyä haluamansa ajan. Työpaja liittää osallistujat erilaisiin todellisiin ja kuviteltuihin metsän aikoihin menneessä ja tulevassa. Näitä aikoja voivat olla esimerkiksi veden ja hiilen kiertokulut, maapallon kehitysvaiheet tai osallistujien omat metsäkokemukset ja metsätulevaisuudet. Työpajassa jäljitetään erilaisia mahdollisia ja mahdottomia metsän läpi kulkevia, siihen pysähtyviä, sen eliöissä, ilmassa ja maaperässä ilmeneviä aikoja. Havainnoimme, millaisia erilaisia aikoja me tuomme metsään ja metsä tuo meihin. Ajoissa on metsään syntyvä tila, jossa aikaverkostoa perataan ja ajassa uidaan esitystaiteen keinoin. Jos kunnolla haluaa perehtyä Metsäesitys-käyntiin on hyvä varata aikaa puolesta tunnista tuntiin, ottaa oma-aikansa ja rauhoittua olemaan, mutta myös lyhyemmällä käynnillä pääset jo jyvälle, mistä on kyse. Ainutlaatuinen kokemus, jota ei kannata jättää väliin! Varoitus, voit jäädä koukkuun ja irtaantuminen esityksestä saattaa olla vaikeampaa kuin kuvittelitkaan…
Uutisia syksyltä 2015
Tervetuloa Metsäesityksen nettisivuille. Metsäesitys on pitkäaikainen taiteellinen prosessi, joka kokeilee ja ehdottaa erilaisia metsäsuhteita, tutkii, miten synnyttää moniäänisiä tiloja metsäkeskustelulle ja etsii tapoja, joilla taide voisi olla olennaisena osana erilaisia tiedontuottamisen ja poliittisen päätöksenteon prosesseja.
Metsäesityksen viimeisin ulostulo oli elokuussa 2015 toteutettu työpajaesitys, Metsäesitys: Pohjois-Espoo, Lohko 7, jonka dokumentaatioon pääset tutustumaan klikkaamalla tästä.
Metsäesitys elää maailmassa, mutta blogi horrostaa netissä
Hei rakas lukija,
olen pahoillani jos olet käynyt tämän kevään ja kesän aikana toistuvasti tarkastelemassa blogiamme ja joutunut pettymään uuden sisällön puutteesta.
Metsäesitys elää, kasvaa, muhii ja etenee todellisessa maailmassa. Olemme muun muassa vierailleet metsäalan seminaarissa, tavanneet erilaisia asiantuntevia ihmisiä, saaneet uuden jäsenen työryhmäämme, käyneet residenssiretkellä Inarissa, esitelleet projektiamme erilaisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa, tehneet logon kutsukorttiimme ja työstäneet, harjoitelleet ja muotoilleet materiaalia erilaisissa metsissä – viimeisimpänä Pohjois-Espoossa, jonne teemme ensimmäiset kutsutyöpajaesitykset elokuun lopussa 2015.
Metsäesitys todentuu omaan metsäiseen tahtiinsa pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti ensin paikoissa, kehoissa ja tapahtumissa, ja blogiläsnäolo syntyy samaa metsäistä tahtia. Emme halua tuottaa mitään sisältöä vain siksi, että jotain olisi oltava, vaan siksi että sen todella täytyy tulla olevaksi.
Yllä olevista linkeistä saatte kuitenkin lisää perustietoa projektista, ja kysymyksiä ja yhteydenottoja otamme mieluusti vastaan sähköpostilla osoitteeseen:
metsaesitys (((( at ))))) gmail. com
Toivotamme lukijoillemme ihanaa kesää ja aurinkoisia lukuhetkiä maailmassa olevien tärkeiden tekstien äärellä!
Metsäesitys 